Suomessa on vielä laitoksia, joihin ei lain mukaan voi enää tehdä kylmäteknistä huoltoa. Tunnemme kylmäaineiden käyttöä ja käsittelyä koskevan lainsäädännön ja uudet EU-direktiivit. Kerromme, mitkä aineet ovat kiellettyjä ja kuinka usein tarkastus tulee tehdä.

CFC-yhdisteitä ei saa valmistaa kylmäaineeksi, eikä niitä sisältäviä laitteita saa valmistaa tai maahantuoda. CFC:tä sisältäviä kylmäaineita (esim. R-11, R-12, R-502) ei saa luovuttaa markkinoille eikä niitä saa käyttää kylmä- ja ilmastointilaitteiden huollossa.

– Käytöllä tarkoitetaan kylmäaineen lisäämistä laitteeseen. CFC:tä sisältävä laite saa olla toiminnassa, mutta siihen ei saa enää täyttää kylmäainetta, kertoo sähkö- ja kylmätekniikan työnjohtaja Jari Kainulainen.

CFC:n ja sitä sisältävien laitteiden vienti EU:n ulkopuolelle on kiellettyä. Esimerkiksi käytettyjä, CFC:tä sisältäviä kylmälaitteita ei saa viedä Suomesta. Käytöstä poistettu ja varastoon ylijäänyt CFC on toimitettava käsiteltäväksi ongelmajätteenä.

Myös HCFC-yhdisteet pääsääntöisesti kiellettyjä

Osittain halogenoitujen hiilivetyjen (HCFC-yhdisteet, otsoniasetuksen liite I, Ryhmä VIII-aineet, esim. R-22) ja HCFC-yhdisteitä sisältävien tuotteiden ja laitteiden valmistaminen, tuonti ja vienti – mukaan lukien jälleenvienti – sekä markkinoille luovuttaminen on pääsääntöisesti kiellettyä. HCFC-yhdisteiden käyttö on kielletty.

– Poikkeuksena edellisestä on kylmä- ja ilmastointilaitteiden huolto kierrätetyillä tai regeneroiduilla HCFC-aineilla, joka on sallittua vuoden 2014 loppuun asti. Sen jälkeen mitään HCFC-aineita ei saa käyttää kylmä- ja ilmastointilaitteiden huollossa, toteaa Kainulainen.

Säännöllinen huolto paljastaa viat ajoissa

Vaikka kylmäainemäärältään alle 3 kg:n laitosta ei lain mukaan tarvitse huoltaa, säännöllinen tarkastus estää monet harmit. Vuonna 2017 alle 3 kg:n laitokset tulevat joka tapauksessa pakollisen tarkastuksen piiriin. (Nykyinen laki kts. taulukko alla).

HHKP:n sopimusasiakkaana laitoksen haltija saa tiedon laitoksen kunnosta ja mahdollisista korjaus- tai uudistustarpeista. HHKP huolehtii kaikkien kylmiölaitteiden toimivuudesta avaimet käteen -periaatteella.

– Kun mahdolliset viat ovat tiedossa, voimme korjata ne jo varhaisessa vaiheessa. Kylmiöt ovat usein hyvin vanhoja, eikä niitä ole välttämättä huollettu vuosikausiin. Laitteistojen omistajat eivät aina ole tietoisia velvoitteistaan, Kainulainen sanoo.

HHKP:n huolto-ohjelmassa laitoksen tiiviys testataan erilaisilla vuodon ilmaisimilla. Laki määrittelee, että vuotavaa laitosta ei saa tankata kylmäaineella kuin kerran. Tarkastuksen yhteydessä testataan eri komponenttien toiminta ja laitoksen säädöt.

– Teemme raportin, josta ilmenee mitä ennakoivia huoltotoimenpiteitä tai testauksia laitokselle on tehty ja kerromme vaadittavat korjaustarpeet. Toki olemme myös puhelimitse tai sähköpostilla yhteydessä isännöitsijään, tilanteen mukaan. Kylmiöasiat kannattaa viimeistään nyt laittaa kuntoon. Ota yhteyttä meihin ja kysy lisää, Kainulainen kehottaa.

Pätevyysvaatimukset ja jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden sekä sammutuslaitteistojen tarkastukset

Kiinteästi asennetun, vähintään 3 kg otsonikerrosta heikentävää ainetta sisältävän jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteen ja -piirin sekä sammutuslaitteiston haltijan tai omistajan on huolehdittava, että laite tarkastetaan säädösten mukaisin määrävälein. Tarkastusväli riippuu kylmäaineen määrästä, mutta väliä voidaan pidentää, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä:

Kylmäaineen määrä Tarkastusväli Tarkastusväli, jos käytössä on vuodonilmaisujärjestelmä
≥ 3 kg  (hermeettinen ≥ 6 kg) 12 kk 12 kk
≥ 30 kg 6 kk 12 kk
≥ 300 kg 3 kk 6 kk

Yhteydenottopyyntö